sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Hyvää Äitienpäivää

Ja tässä minä 2 vuotiaana Kaarin mamman kasvattaman amarylliksen vieressä :))) Mekkoni oli samanväräinen kuin tuo amarylliksen kukka, syvän oranssin punainen...


Tässä merihenkisessä kuvassa ovat Isoäitini Kaarin sylissään äitini Heljä. Minulla on maailman paras äiti!! Hän on erittäin taitava käsintekijä jolla on hallussaan lähes kaikki käsityötekniikat joita voi kuvitella. Hänen viimeisimmät työnsä ovat 2-metriset könninkellot, toinen mamsellityyppinen perinteinen ja toinen erikoisempi, joka soittaa Lontoon Big Benin sävelmää. Puut näihin kelloihin on kaadettu ensin omasta metsästä, sahattu lankuiksi, kuivatettu navetan vintillä ja sen jälkeen alettu vasta niiden varsinainen työstäminen. Äitini on paljon kärsivällisempi luonne kuin minä, joka haluaa heti valmista:)) Vaikka välimatkaa meillä on 200 km, olemme yhteydesä toistemme kanssa päivittäin puhelimitse tai internetin kautta. Hänelle kuuluu iso kiitos siitä että kiinnostuin kädentöistä. Sain pienestä pitäen virikkeitä ja minua kannustettiin tekemään. Muistan ikäni sen joulun kun sain ensimmäiset öljyvärini!!! Kiitos Äiti!
Tämä kuva on isoisoäidistäni. Hänestä en tiedä paljoakaan, mutta pitää tarkistaa asia äiditäni ja tädiltäni...

Tämä kuva esittää isomammaani Kaarinia. Hänenstä olenkin jo kertonut edellisessä postauksessani. Hän oli äidinäitini, synnynnäinen esteetikko, joka hallitsi väripaletin ja jolle oli värien yhteensopivuus tärkeää niin sisustuksessa kuin vaatetuksessakin. Ehkä häneltä olen äitini kautta perinyt juuri tämän halun käyttää ja käsitellä värejä. Pienenä jännitti ja hauskuutti odotettu kahvihetki kun vierailimme mamman ja papan luona. Mamman ohjelmanumero minulle oli aina limupullon avaaminen niin että siitä kuului kova poksahdus. Jännitin aina etukäteen tuota hetkeä pienenä :))) ja osa hauskuudesta oli tietysti se että mamma tiesi sen...
Tämä kuva on Sylvi-mummista nuorempana. Hän eli 100 vuotiaaksi, näki kolme sotaa ja ehti katsella maailmaa jo ennen ensimmäistäkään Suomen presidenttiä tsaari Nikolain aikana. Hän oli oikea käsityöihminen, kirjaili ja virkkasi, ja minulla on onni omistaa monta hänen kaunista käsityötään. Mummi nukkui pois äitienpäivänä 2007. Hän oli loppuun asti kiinnostunut maailman menosta, piti huolta lähipiiristään ja sai elää koko elämänsä omassa kodissaan. Loppuvuosina kun liikkuminen tuotti vaikeuksia, häntä hoivasivat tytär Hilkka ja lapsenlapsensa Harri. Mummin hyvinvoinnista suuri kiitos kuuluukin juuri näille uutterille omaishoitajille. Onnellinen se joka saa viettää loppuelämänsä oman perheensä parissa.

Hyvää äitienpäivää kaikille!

Laitan ohessa kuvia lähipiirin äideistä äitienpäivän kunniaksi. Tässä ryhmäkuvassa, vasemmalta oikealle on ensin mieheni isoäidin, Sylvi-mummin, nuoruudenkuva. Seuraavana Isopappani äiti, jonka jälkeen äidinäiti Kaarin-mamma. Kullanvärisissä kehyksissä, meren äärellä, poseeraa Kaarin-mamma sylissään äitini Heljä.

2 kommenttia:

Anne-Mai kirjoitti...

Ihanan nostalgisia kuviasi katselemme Artun kanssa:) Siihen malliin tulee pojalta pusuja että tuntuu melkein äitienpäivältä :D Mielenkiintoisia asioita kerroit kuvistasi, sulla on ollut ilo ja kunnia omistaa paljon taitavia ja viisaita naisia lähisuvussasi. Uskon että käden taidot paitsi periytyvät myös kasvavat oikein ravitussa maaperässä. Ja mikä siihen olisikaan parempaa kuin äitien ja mummojen kannustus ja opetus.
Kiitos myös omalle äidilleni, joka on tehnyt paljon kaikkea käsillään ja opettanut minullekin.
Luontolenkistä väsyneinä toivotamme mukavaa sunnuntai-iltaa, kisuille myös.
(yksi kisu ylitti tänään tien juuri autoni edestä... toivon että se selvisi, mitään ei tiellä näkynyt eikä kolahtanut. Yhden kissan yli olen ajanut ja se oli hirveä kokemus; peilijäällä talvella pikatiellä, onnekseni jarrutusrefleksi ei silloin toiminut, en olis tässä itse.)

Jossu kirjoitti...

Mahtavan kokoinen amaryllis ensimmäisessä kuvassa.l Vanhoja kuvia on ihana katsella.

Toivottelen vielä mukavaa äitienpäivää, vaikkakin näin myöhää. Olin töissä 22 asti ja siksi vasta näin myöhäisellä lukusilla!